Eino was here

Tänään alkaa jo olo tuntua ihmismäisemmältä, eikä eilen eikä tänään ole ollut enää lämpöäkään. Pieni tukkoisuus ja äänen käheys vielä vaivaa, mutta tuntuu siltä, että parempaan suuntaan ollaan menossa. Eilen jopa uskaltauduin pienelle aamulenkille, ja tänään teimme päivällä myös pienen puolen tunnin päivälenkin rantaan katsomaan, mitä tuhoja Eino oli saanut aikaan.

Tuuli oli laantunut jo paljon aamuisesta, mutta mukavat vaahtopäät oli silti merellä, ja aallot löivät rannassa oleville portaille.

Tessallakin meni ihan jakaus sekaisin. Itse olin kyllä pukeutunut niin lämpimästi, ettei tuuli päässyt tuntumaan oikeastaan ollenkaan, ainoastaan vähän sormia palelsi.

Hovioikeuden rannassa oleva koivu oli selkeästi ollut latvasta laho jo kauan aikaa.

Parempi puoliskoni oli ollut aamulenkillä Tessan kanssa jo puoli kahdeksan maissa, ja oli nähnyt palokunnan tämän puun kimpussa. Toivottavasti ei ollut kaatunut minkään / kenenkään päälle. On tuulella vain hurja voima!

Täytyy varmaan ottaa vielä ensi viikko iisisti, ja korkeintaan tehdä Tessan kanssa rauhallisia lenkkejä. Perjantaina on työpaikan pikkujoulut, ja niihin mennessä haluan ehdottomasti olla jo kunnossa. Täytyy vaan yrittää malttaa mielensä, eihän se viikko tai kaks mun kuntoa mihinkään vie, ja nopeastihan sitä sitten takaisin treeniputkeen pääsee. :)