Kävin tänään salilla tekemässä jalka/pakaratreeniä. Siinä sitten taljassa ähkiessäni pakaraliikkeen parissa mietin, että miten tää voi tuntua niin raskaalta, mähän teen samoilla painoilla kuin viime viikollakin, eli 20 kilolla. No, toisen sarjan jälkeen vilkaisin taakseni painoja, ja totesin tehneeni sarjat 35 kilolla! Eli painot oli ollu tullessani taljalle tuossa painossa, ja kuvittelin siirtäneeni nuppia 20 kiloon, mutta enpä sitten ollut niin tehnytkään. No, jos kerran olin tuolla 35 kilolla jaksanut kaksi ekaakin sarjaa, kylläkin ähisten ja puhisten kuin höyryjuna, niin tein sitten viimeisenkin sarjan noilla painoilla.
Eli mitä tästä opimme? Kannattaa vaan reilusti kokeilla raskaammilla painoilla, kyllä sitä näköjään jaksaa, varsinkin kun kuvittelee tekevänsä 15 kiloa kevyemmillä. Kyllä sitä jaksaa kummasti enemmän mitä kuvittelisi.
Saman olen kyllä todennut aikaisemmin yhdessä selkäliikkeessä. Kuvittelin tehneeni liikkeen viiden kilon käsipainoilla, mutta tässä yksi kerta kun aloin niitä etsimään, totesin, että peeveli, mähän olin tehny sen kympeillä. On ollut näköjään vähän vaikea laskea yhteen, että jos käsipainoissa on kaksi levyä, joissa molemmissa on 5 kiloa, niin niistä todellakin tulee yhteensä 10 kiloa, eikä 5, minkä olen kiltisti merkannut treenivihkooni. Onneksi en ole suuntautunut matemaattiselle alalle.
Törmäsin jossain, varmaankin jossain blogissa, tällaiseen kuvaan, ja tuntuu, että tällä hetkellä pitää paikkansa munkin kohdalla:
Näinä muutamina viikkoina on jo salilla käynnistä muodostunut tietty rutiini. Pääsääntöisesti käyn salilla ma-ke-pe-su, jos ei mitään estettä tule noille päiville. Ja sehän tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sunnuntai mulla on ihana jalka/pakarapäivä. Vaikka tykkään kyllä kaikista päivistä, mutta tänä päivänä tuntuu, että treeni on aivan supertehokasta!
Huomenna, tai viimeistään ylihuomenna, olo onkin yleensä tämä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti