lauantai 15. maaliskuuta 2014

Tapahtuuko mitään?

Tän Liten aikana on ollut tosi vaihtelevat fiilikset välillä. Suurimman osan aikaa olen toki ollut positiivisella mielellä ja tsemppi päällä, ja iloinnut pienistäkin edistysaskeleista. Mutta sitten välillä iskee epäilys, että tapahtuuko mun kropassa / kropalle oikeastaan mitään? Tuntuu, että muutoksia ei näy tai ne on niin hitaita.

Toki painoa on vähän tippunut, mutta nyt se on jumittunut paikoilleen. Vaikka yritän toistaa itselleni, että ei se paino mitään merkitse, vaan ne mitat ja ulkomuoto, niin silti sitä vaakaa tuijottaa ja turhautuu kun viisari ei värähdäkään alaspäin.

Senttejäkin on todistettavasti lähtenyt, varsinkin vyötäröltä ja lantiosta, mutta tuntuu että siinäkin on kehitys jämähtänyt paikoilleen viime viikkojen aikana. Alussa tietysti muutos on nopeinta, kun aineenvaihdunta lähtee käyntiin, sehän on ihan ymmärrettävää. Mutta olisi ihan kiva saada senttejä pois, toisin sanoen läskiä pois ja lihasta tilalle.

No, aina välillä huomaa, että ehkä sitä muutosta on jossain kohtaa tapahtunut, ja ehkä jotain muhkuraa jonnekin ilmestynyt. Olen tähän asti käyttänyt salilla lyhythihaisia treenipaitoja, mutta nyt ostin kaksi hihatonta treenitoppia. Eilen pistin toisen niistä päälle, kun menin salille, ja jotenkin se tuntui paremmin näyttävän, tai korostavan hartiaseutua. Katselin välillä ihan ihmeissäni, että enhän mä nyt aivan rimpula ookkaan tuolta yläkropasta, ainakin kun sitä vähän jännittää. Kotona oli pakko pyytää parempaa puoliskoa ottamaan vielä kuvallista todistusaineistoa:


Mitä mieltä ootte, kuvittelenko mä vain, että tuolla olkapäiden ja yläselän seudulla olisi jotain lihaksen tapaista? Ennen -kuvaa mulla ei oo näyttää, jotain kuvia otin ennen projektin alkua, mutten selästä tässä asennossa. Onhan siellä vielä ylimääräistä "höllyvää", esimerkiksi alleissa, mutta tuntuu, että olkapäät on jotenkin pyöristyneet.

Eiköhän se oo aika normaalia, että fiilikset vaihtelee edistymisen suhteen. Ja kun se edistyminen ei ole niin suoraviivaista eikä varsinkaan nopeaa. Pitäisi olla kärsivällinen, eikä odottaa, että kroppa muokkautuisi parissa kuukaudessa. Oon tainnu liikaa kattoa Jutan superdieettiä, siinä kun tunnin aikana näkee valtavia muutoksia, niin alkaa käydä itsekin malttamattomaksi. Oli muuten viime jaksossa taas aivan mieletön muutos, vaikka kovaa työtä se vaati.

Nyt Tessan kanssa aamulenkille, hyvää viikonloppua!

6 kommenttia:

  1. No hyvänen aika, kylläpäs näytät hyvältä! On varmasti ollut iso muutos, vaikken ole sinusta aiemmin tällaisia kuvia nähnytkään.

    Ymmärrän turhautumisen. Minä olen juossut nyt kuukauden ja tarkkaillut ruokavaliota. Syön kyllä mielestäni terveellisesti, enkä siis juuri muita muutoksia ole tehnyt kuin jättänyt suklaat pois. Housut tuntuvat reisistä löysemmiltä, mutta vatsasta ei. Juoksu kulkee hyvin, mutta painoa on tippunut vasta kilo! Ärsyttää todella paljon. No eilen mies toi mulle kahvakuulan, ehkä siitä saa vähän apua hommaan.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Satu ja Sannis! Mukava kuulla, etten vaan kuvittele omiani :)

    Satu, tosiaankin kärsivällisyyttä nää projektit vaatii. Välillä sitä turhautuu, mutta kyllä sitä edistystäkin tapahtuu, hitaasti mutta varmasti. Uskon, että kahvakuulailun ottaminen juoksun rinnalle on hyvä asia, ite tykkään kahvakuulailusta tosi paljon, vaikkakin se on viimeaikaisen sali-innostuksen takia jäänyt.

    VastaaPoista
  3. No wautsi mikä yläselkä!! :) Et todellakaan kuvittele omiasi!

    VastaaPoista